Toi postaustauko taisi vähän venähtää, heheh. Nyt olen kuitenkin taas täällä (säännöllisen epäsäännöllisesti kuten aikaisemminkin).
Istun yliopistolla, luentojen välisellä tauolla, ja koska ei opiskelu oikein huvita, päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja tehdä blogipostauksen. I'm so proud of myself :D
Paljon on ehtynyt mun elämässä tapahtua sitten edellisen postauksen.
Olen tavannut ihania ihmisiä ;) Nämä tyypit ovat syynä siihen, että englannin kieli tulee jo uniin ja ajatuksiinkin, mutta sehän on vain hyvä, vai mitä?
Olen kuitenkin joutunut miettimään, onko onnen määrä vakio. Ei ole sellaista hyvää, ettei olisi saman verran pahaa tai suruakin. En nyt halua synkistellä, sanonpahan vain, että ei se elämä mullakaan aina ruusuilla tanssimista ole.
Noh, kyllä tällä opiskelurintamallakin on kaikenlaista tapahtunut. On ollut epätoivon kausia, mutta onneksi niitä ilonaiheitakin. Pidän opinnoistani, mutta takaraivossa on jo ollut jonkin aikaa pyrkiminen kauppakorkeakouluun. Sinne siis yritän kesällä.
Tällainen lyhyt tilanne katsaus tällä kertaa.
Ihanaa alkukevättä teille!
