Olo on kuin ekaluokkalaisella

Viikko nyt pyöritty yliopistoalueella, ja voin sanoa, että on siinä ihmisellä vähän ylpeä olo, kun tietää olevansa yliopisto-opiskelija. Viikossa ehdittiin saada sellainen määrä informaatiota, että varmasti aika suurikin osa on mennyt suoraan toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Mutta kaipa ne käytännöt siitä selkenevät, kun ehtii tottua menoon ja paikkoihin.


Perjantaina kävin koulutarvikeostoksilla kuin pikkutyttö konsanaan. Mukaan tarttui kaikenlaista söpöä koulutarviketta. Yllättävän vaikeaa on kuitenkin arvioida, mitä kaikkea oikein tarvitsee, kun kuitenkin ero koulumaailmaan on sen verran suuri.

Ostin pari muovitaskukansiota (punainen ja violetti), vaaleanpunaisen esittelykansion (kierteet), luentoletiövihon, mustan kuminauhakansion söpöllä strassilla, vaaleanpunaisen läppärin suojakotelon (ei nyt ihan sellainen kuin etsin) sekä kaksi lyijykynää, joita ei kuitenkaan kuvasta löydä.


Kaiken kukkuraksi huomasin sitten, että jo keväällä ostamaani Sisleyn koululaukkuun (alla) ei sitten mahdukaan konetta  ja kansiotkin kovalla vaivalla. Laukun vetoketju on ihan liian lyhyt, vaikka suuaukko tarpeeksi leveä onkin. No, vanhalla laukulla mennää, kunnes se hajoaa.